lauantai 15. helmikuuta 2014

Olohuoneen seinät

Viimeinen remonttietappi oli olohuoneen pintaremontti ja se eteni pikkuhiljaa vaiheissa viime kevään ja kesän aikana. Vanhat tapetit ja – taas kerran – boordit saivat kyytiä jo huhtikuun alussa. Ja kylläpä ne boordit olivatkin tiukassa! Tapetit sen sijaan liukuivat irti melkein kuin itsestään. Varsinkin kun vähän suihkautti höyryä seinää päin Clas Ohlssonin tapetinpoistolaitteella.



Saman tien ei kuitenkaan voinut aloittaa maalaamista, koska tarvittiin miettimistauko. Aluksi suunnittelin, että yhdelle seinälle voisi laittaa jotain kuviollista tapettia, mutta millaista, kas siinä pulma. Ja jossain vaiheessa tulinkin siihen tulokseen, että on kuitenkin parempi vaan maalata kaikki seinät. Yhdelle seinälle jotain vaaleaa, neutraalia väriä ja muut valkoisiksi. Väriksi valikoitui lopulta Tikkurilan Mulperi 

Ennen maalaamista seinistä piti tasoittaa naulojen ja ruuvien jälkiä sekä poisrepäistyjen, melkein katonrajassa olleiden kummallisten listojen paikat piti myös tasoittaa. Yhtenä viikonloppuna kesällä tasoitin, mutta sitten taas siirsin huonekaluja vähän paikoilleen ja pidin taukoa. Lopulta kesäloman alkaessa heinäkuun loppupuolella hioin ja sitten oli maalaamisen vuoro. Se varsinainen maalaaminen olikin sitten sutjakkaa, kunhan ensin vähän teippaili ja sitten suti menemään.



Keittiöstä puuttuneet lattialistat ja makuuhuoneen verhokisko saatiin paikalleen syyskuussa. Ja samassa saumassa äiti vielä viimeisteli maalihommat ja sipaisi maalia olohuoneen kattoonkin. 
Olohuoneen verhokisko ja verhot saatiin paikalleen tammikuussa, ja nyt puuttuu enää muutamia viimeisiä silauksia kuten kattolamppuja. 

Huonekalutkin alkavat olla hankittuna. Sisustelu olisi ollut varsin nopeaa, jos ei olisi tarvinnut miettiä budjettirajoitteita. Olisi voinut ottaa vain ottaa ne ekat, jotka miellyttää. Todellisuudessa piti kuitenkin jaksaa koluta eri vaihtoehtoja ja etsiä hyviä diilejä. Ja vähän jaksottaa ostoksia. Tosin yllättäen kaikkein kivoimman mallinen ja tilaan sopiva sohva löytyi Ikeasta. Ja se kallis ruokapöytä, jota olin silmäillyt olikin liian iso nyt käytettävissä olevaan tilaan (siis kun se sohvakin pitää mahtua). Olohuoneen verhokankaat hankittiin kesäkuiselta Tallinnnan reissulta ja makuuhuoneeseen verhokangas löytyi äitin liinavaatekaapista. Pari ruokapöydän tuolia tilasin saksalaisesta nettikaupasta  (ja pari tuolia on vielä ostoslistalla). Kallein sisustushankinta oli olohuoneen matto, vaikka löysinkin sen netistä "edulliseen" hintaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.